Elon Musk, Sam Altman ja muut sijoittajat perustivat OpenAI:n vuonna 2015. Heidän tavoitteenaan oli luoda tekoälyä, joka voisi auttaa ihmiskuntaa. Heidän näkemyksensä erosivat kuitenkin nopeasti toisistaan. Altman halusi OpenAI:n pysyvän voittoa tavoittelemattomana, kun taas Musk huolestui tekoälyn mahdollisista vaaroista. Hän pyysi poliitikkoja säätelemään tekoälyä ja kuvaili sitä”eksistentiaaliseksi riskiksi”
Musk kritisoi OpenAI:ta
Vuonna 2018 Musk yritti kaapata OpenAI:n määräysvallan, mutta hallitus hylkäsi hänen ehdotuksensa. Tämän seurauksena hän päätti jättää yrityksen ja vetää sijoituksensa pois. Joissakin tarinoissa väitetään, että Musk erotettiin sen sijaan, että hän olisi lähtenyt vapaasti.
Lähdön jälkeen Musk jatkoi OpenAI:n kritisointia. Hän väitti, että yhtiöstä oli tulossa salamyhkäinen ja se oli ajautumassa pois sen perustavoitteesta. Hän sanoi MIT Technology Review -lehden mukaan, että ”OpenAI:n pitäisi olla avoimempi” Hänen pelkonsa tekoälyn turvallisuudesta oli edelleen suuri, ja hän kannatti sääntelyä.
ChatGPT:n nousu ja Twitterin yhteenotto
Musk osti Twitterin lokakuussa 2022 ja toteutti merkittäviä muutoksia, kuten sisällönvalvonnan poistamisen. Samoihin aikoihin OpenAI esitteli ChatGPT:n. Musk syytti OpenAI:ta avoimen lähdekoodin strategiansa hylkäämisestä ja väitti, että”OpenAI perustettiin avoimen lähdekoodin ja voittoa tavoittelemattomaksi””Kumpikaan ei ole vieläkään totta.” Altman puolusti yrityksen siirtymistä”osakeyhtiöksi” rahoituksen hankkimiseksi ja samalla pysyäkseen uskollisena tavoitteelleen.
Muskin yritykset hidastaa tekoälyn kehitystä
Vuosien varrella Musk on ryhtynyt useisiin toimiin tekoälyn kehityksen hidastamiseksi väittäen, että riskit ovat suuremmat kuin hyödyt. Hänen huolensa eivät rajoitu pelkästään OpenAI:hin. Hän on usein kannattanut hallituksen väliintuloa tekoälytutkimuksen sääntelemiseksi. Vuonna 2023 hän todisti kongressin edessä ja vaati lainsäätäjiä säätämään tiukkoja tekoälyn turvallisuussäännöksiä. Hän kutsui tekoälyä ”vaarallisimmaksi koskaan kehitetyksi teknologiaksi”
Avoin kirje tekoälytauon puolesta
Musk ja yli 1 000 muuta alan asiantuntijaa, kuten Applen toinen perustaja Steve Wozniak ja tekoälytutkijat, allekirjoittivat maaliskuussa 2023 avoimen kirjeen, jossa pyydettiin tekoälyn kehityksen jäädyttämistä kuudeksi kuukaudeksi. Kirjeessä varoitettiin”syvällisistä riskeistä yhteiskunnalle ja ihmiskunnalle” ja korostettiin, että tekoälylaboratoriot olivat”hallitsemattomassa kilpajuoksussa” yhä tehokkaampien järjestelmien kehittämiseksi.
Kirjeessä kehotettiin hallituksia ja tekoälyyrityksiä tekemään yhteistyötä tekoälyn hyvien vaikutusten ja hallittavissa olevien uhkien varmistamiseksi. OpenAI ja muut suuret tekoälyyritykset eivät kuitenkaan vastanneet vetoomukseen. Sen sijaan tekoälyn kehitys jatkui täyttä vauhtia, ja Googlen, Metan ja OpenAI:n kaltaiset yritykset julkaisivat entistä tehokkaampia malleja.
Muskin kanne OpenAI:ta vastaan
Tekoälyn nopeaan kehitykseen turhautunut Musk nosti kanteen OpenAI:ta vastaan vuonna 2024. Hän haastoi yrityksen oikeuteen väittäen, että se oli rikkonut perusarvojaan muuttumalla”suljetun lähdekoodin, maksimivoittoa tavoittelevaksi” Microsoftin kontrolloimaksi yritykseksi. Vaikka hän lopulta luopui kanteesta, hän käynnisti elokuussa uuden kanteen, jossa hän syytti OpenAI:ta siitä, että se oli huijannut hänet perustamaan yrityksen. Valituksessa väitettiin, että OpenAI ei enää sitoutunut kehittämään tekoälyä ihmiskunnan hyväksi, vaan sen motiivina olivat pikemminkin liiketoiminnalliset intressit.
XAI:n perustaminen
Huolimatta varoituksistaan tekoälyn vaaroista Musk perusti oman tekoälyyrityksensä, xAI:n, vuonna 2023. Tämä sai monet kyseenalaistamaan hänen todelliset motiivinsa. Jos tekoäly oli niin vaarallista, miksi hän sijoitti miljardeja rakentaakseen OpenAI:n kilpailijan?
Musk perusteli päätöstään väittämällä, että xAI edistäisi tekoälyä läpinäkyvämmin ja vastuullisemmin. Hän väitti, että OpenAI oli luopunut omistautumisestaan avoimen lähdekoodin tekoälylle ja että xAI palauttaisi nämä ihanteet. Kriitikot kuitenkin huomauttivat, että xAI on voittoa tavoitteleva yritys, joten se ei eroa OpenAI:sta kaupallistamisen suhteen.
Muskin aikomuksiin kohdistuva epäilyksenalaisuus
Muskin tarjous OpenAI:n ostamisesta 97,4 miljardilla dollarilla on hänen ja Altmanin välisen pitkäaikaisen riidan huipentuma. Hänen julistettu tavoitteensa on palauttaa OpenAI alkuperäiseen tehtäväänsä eli kehittää tekoälyä ihmiskunnan hyväksi voittoa tavoittelemattomana. Koska Musk kuitenkin omistaa suoran kilpailijan xAI:n, monet kyseenalaistavat hänen todelliset tavoitteensa.
Teknologiasijoittaja Christie Pitts ilmaisi epäilyksensä BBC:lle ja totesi:”Mielestäni on perusteltua suhtautua tähän melko epäilevästi, kun otetaan huomioon, että hänellä on kilpailija...”, joka on organisoitu voittoa tavoittelevaksi yritykseksi.” Altman jakaa tämän skeptisyyden ja kertoi Axiosille, että Musk on yksinkertaisesti ”kilpailija, joka ei pysty voittamaan meitä markkinoilla” ja yrittää nyt sen sijaan ostaa OpenAI:n.
OpenAI:n monimutkainen rakenne
Toisin kuin Meta ja Microsoft, OpenAI ei ole pörssilistattu. Se toimii hybridirakenteessa, jossa yhdistyvät voittoa tavoittelematon ja voittoa tavoitteleva yhtiö. Voittoa tavoittelemattoman yrityksen toimitusjohtaja Altman istuu sen hallituksessa, mutta hän ei omista OpenAI:n osakkeita. Hän uskoo, että OpenAI:n muuttaminen täysin voittoa tavoittelevaksi yritykseksi lisää tekoälytutkimuksen rahoitusta. Tällä tavoin OpenAI voisi varmistaa laajan rahoituksen, jota se tarvitsee pysyäkseen kilpailukykyisenä tekoälykilpailussa.
Altman ei kuitenkaan ole ainoa OpenAIn tulevaisuudesta päättävä taho. Hallitus päättää lopulta, hyväksyykö se Muskin tarjouksen, etenkin jos hän korottaa sitä. Tällä hetkellä 97,4 miljardin dollarin hinta on huomattavasti alhaisempi kuin OpenAIn 157 miljardin dollarin arvostus lokakuulta 2024. Viimeaikaiset sijoituskeskustelut viittaavat siihen, että OpenAI:n arvo voisi pian olla 300 miljardia dollaria, mikä saa Muskin tarjouksen näyttämään heikolta.
Trump-tekijä ja Stargate-projekti
Tilanne pahenee OpenAI:n seuraavan yrityksen, The Stargate Projectin, myötä. Yhtiö on lyöttäytynyt yhteen Oraclen, japanilaisen sijoitusyhtiön ja emiraattilaisen valtion sijoitusrahaston kanssa kehittääkseen 500 miljardin dollarin arvosta tekoälyinfrastruktuuria Yhdysvaltoihin. Presidentti Donald Trump esitteli hankkeen Valkoisessa talossa ja kutsui sitä”historian ylivoimaisesti suurimmaksi tekoälyn infrastruktuurihankkeeksi”
Musk on läheisistä yhteyksistään Trumpiin huolimatta kyseenalaistanut Stargaten pätevyyden. Hänen mukaansa aloitteella ei”oikeasti ole rahaa”, jonka se lupaa sijoittaa, mutta hän ei esitä todisteita väitteensä tueksi. Ottaen huomioon Muskin omat tekoälytavoitteet, hänen kritiikkinsä saattaa johtua pikemminkin kilpailusta kuin taloudellisista huolista.
Taistelu varallisuudesta ja vaikutusvallasta
Maailman rikkaimman miehen Muskin arvoksi uskotaan 392 miljardia dollaria, ja suurin osa hänen omaisuudestaan on peräisin Teslasta ja SpaceX:stä. Altman, jonka nettovarallisuus on 1,2 miljardia dollaria, ei puolestaan omista OpenAI:n osakkeita. Bloomberg kuitenkin väittää, että OpenAI on tutkinut mahdollisuutta antaa hänelle 7 prosentin osuus, joka on mahdollisesti 11 miljardin dollarin arvoinen.
Muskin lakitiimi väittää, että hän on”henkilö, jolla on parhaat edellytykset suojella ja kasvattaa OpenAI:n teknologiaa” Se on jopa ilmaissut halukkuutensa ylittää minkä tahansa tulevan arvonmäärityksen. Jos OpenAI:n hallitus tukee myyntiä, tarjouksesta voi tulla mahdoton kieltäytyä. Toistaiseksi taistelu on vielä kesken. Muskin valtavan varallisuuden ja vallan ollessa toisella puolella ja Altmanin strategisten kumppanuuksien ollessa toisella, OpenAIn tulevaisuus on epävarma.
